Alistaminen

Koiraa ei tarvitse alistaa. Oikeilla toimenpiteillä koira haluaa itse alistua.

Vilkasta, itsepäistä, kuritonta tai muuten huonosti käyttäytyvää koiraa yritetään joskus alistaa. Toimenpiteenä usein käytetään maahan painamista tai selättämistä.
Koira saattaa kuitenkin olettaa, että tarkoituksena on vain leikkiä ja "alistamisen" jälkeen koira on vieläkin villimpi riiviö.
Jotkut koirat saattavat tässä tilanteessa taas tuntea liikaa uhkaa ja alkavat puolustautumaan. Kun alistajan kädet ovat lähellä hampaita on koiran helppo antaa palautettaa takaisin, jolloin vahinkojen välttämiseksi on väistettävä. Tämän huomattuaan koiran onkin jatkossa helppo ärähtää omistajalleen, eli jatkossa on taas odotettavissa ongelmia.

Kun jotain käytöstä halutaan poistaa koiralta, tulisi siitä aina kertoa koiralle sanomalla vain käsky "ei". Jos koira ei usko sanaa "ei", tulisi siitä seurata rangaistus toisen kiellon yhteydessä.
Rangaistuksen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla fyysistä kuritusta. Se voi olla myös pelkästään säikäyttäminen omalla käytöksellä. Usein koiran omistajan kova ja painostava ääni, nopeat ja äkkipikaiset liikkeet ja muuten uhkaava käytös voivat riittää rangaistukseksi.
Perus sääntönä tulee muistaa, että käytetään sellaista rangaistusta, johon koira reagoi.

Kun koira omalla käytöksellään osoittaa alistumisen merkkejä, on tilanne ohi eikä mitään jatkorangaistuksia tarvita.
Alistumisen merkkejä saattaa olla korvien luimistelu, hännän piilottaminen jalkojen väliin, väistäminen, pissaaminen, maahan meneminen tai jopa selälleen kääntyminen.
Usein riittää, kun koira yrittää vain olla vähän pinempi ja matalampi, kuin normaalissa asennossa olleessaan. Sen ei tarvitse aina olla alistuessaan selällään.